Haetaan maankäyttödataa...
Valuma-alue
—
km²
Maankäyttö
Lähde: MML Maastotietokanta
Arvioitu ravinnekuormitus
Arvio perustuu SYKE:n viitekuormiin. Todellinen kuormitus vaihtelee peltojen
kaltevuuden, maalajin, ojitustilanteen ja vesiensuojelutoimien mukaan.
Lähde: SYKE, Tattari & Linjama
Uomaverkosto
Virtavesikapea (MML)
👁
Metsänkäyttö (Metsäkeskus)
Haetaan metsänkäyttödataa...
Hakkuualueet
— ha
👁
Ei metsänkäyttöilmoituksia valuma-alueella viimeiseltä 5 vuodelta.
Tulvamitoitus (T = 1/20 a)
Analysoidaan...
Uomaan 100 m välein piste jossa lukee tarvittava virtauspinta-ala (m²) pellon pinta −0,3 m tason alapuolella (T=1/20a).
Manning + paikallinen kaltevuus. Klikkaa pistettä tarkoille mitoille.
⚠ Tulokset saattavat vaihdella uoman varrella, koska uoman kaltevuus ja yläpuolinen valuma-alue määritetään automaattisesti korkeusmallista — tiepenkereet, sillat ja uoman geometria voivat aiheuttaa paikallista häiriötä arvoihin.
⚠ Tulokset saattavat vaihdella uoman varrella, koska uoman kaltevuus ja yläpuolinen valuma-alue määritetään automaattisesti korkeusmallista — tiepenkereet, sillat ja uoman geometria voivat aiheuttaa paikallista häiriötä arvoihin.
Kaksitasouoma-analyysi
0.2 m1.5 m
Analysoidaan... (tulvamalli + uomien mitoitus)
Kaksitasouoma = pohjaoja + tulvatasanne pellon reunaan.
Alivirtaamalla vesi kulkee pohjaojassa. Tulvalla vesi nousee tasanteelle jolloin virtauspoikkileikkaus kasvaa ja tulvavesi pysyy uomassa eikä leviä pellolle.
Nykyinen uoma: syötä pohjaleveys ja syvyys. Tulos kertoo kuinka paljon lisäkapasiteettia (tasanne) tarvitaan Q₂₀-virtaamalle 0,3 m kuivavaralla.
Läheiset tulvapeltoalueet klusteroidaan (150 m) — kukin klusteri saa sen lähimmän uomasegmentin suurimman Manning-poikkileikkausvaatimuksen.
● Korkea prioriteetti — kapasiteettivaje JA tulvariskipeltoa lähellä
● Kohtalainen — kapasiteettivaje tai tulvariskipeltoa
● Matala — nykyinen kapasiteetti riittää
Mitoitus perustuu Manningin kaavaan (n=0.045). Tulva-alue lasketaan HAND-mallilla 10 m korkeusmallilta. Tulos on suuntaa-antava.
Alivirtaamalla vesi kulkee pohjaojassa. Tulvalla vesi nousee tasanteelle jolloin virtauspoikkileikkaus kasvaa ja tulvavesi pysyy uomassa eikä leviä pellolle.
Nykyinen uoma: syötä pohjaleveys ja syvyys. Tulos kertoo kuinka paljon lisäkapasiteettia (tasanne) tarvitaan Q₂₀-virtaamalle 0,3 m kuivavaralla.
Läheiset tulvapeltoalueet klusteroidaan (150 m) — kukin klusteri saa sen lähimmän uomasegmentin suurimman Manning-poikkileikkausvaatimuksen.
● Korkea prioriteetti — kapasiteettivaje JA tulvariskipeltoa lähellä
● Kohtalainen — kapasiteettivaje tai tulvariskipeltoa
● Matala — nykyinen kapasiteetti riittää
Mitoitus perustuu Manningin kaavaan (n=0.045). Tulva-alue lasketaan HAND-mallilla 10 m korkeusmallilta. Tulos on suuntaa-antava.
Ojasyvyysanalyysi
Analysoidaan...
Pelto kuivuu vain jos se on riittävän korkealla ojan pohjan yläpuolella — muuten pohjavesi nousee pellon pintaan. Suunnittelunormi vaatii vähintään 1,2 m eroa pellonpinnan ja ojanpohjan välillä.
Analyysi laskee kuinka paljon nykyistä ojaa pitää syventää, jotta tämä vaatimus täyttyisi:
● Ei tarvetta (≤ 0,3 m) — oja on jo riittävän syvä, normaali perkaus riittää
● Perkaus tarpeen (0,3–0,8 m) — ojaa syvennetään noin puoli metriä
● Merkittävä ojitus (0,8–1,3 m) — iso ojitushanke, vaatii suunnittelun
● Pumppaus (> 1,3 m) — ojituksella ei päästä normiin, harkittava pumppaamoa
Lähde: MML korkeusmalli 2m + SYKE peltolohkot. Korkeusarvoihin lisätty 0,3 m korjaus LiDAR-mittausvirheen kompensoimiseksi (kasvillisuus, vesi, kapeissa ojissa puuttuva pohjapistemittaus).
Analyysi laskee kuinka paljon nykyistä ojaa pitää syventää, jotta tämä vaatimus täyttyisi:
● Ei tarvetta (≤ 0,3 m) — oja on jo riittävän syvä, normaali perkaus riittää
● Perkaus tarpeen (0,3–0,8 m) — ojaa syvennetään noin puoli metriä
● Merkittävä ojitus (0,8–1,3 m) — iso ojitushanke, vaatii suunnittelun
● Pumppaus (> 1,3 m) — ojituksella ei päästä normiin, harkittava pumppaamoa
Lähde: MML korkeusmalli 2m + SYKE peltolohkot. Korkeusarvoihin lisätty 0,3 m korjaus LiDAR-mittausvirheen kompensoimiseksi (kasvillisuus, vesi, kapeissa ojissa puuttuva pohjapistemittaus).
Allastusanalyysi
Analysoidaan...
Erinomainen paikka
Hyvä paikka
Kohtalainen paikka
Työkalu etsii pääuomalta ja merkittäviltä sivuhaaroilta kapeita laaksonkohtia
joihin sopisi pieni pidätysallas hidastamaan tulvavirtaamaa.
Paras paikka on kapea kohta jossa matala pato riittää luomaan tilavuudeltaan suuren altaan.
Kartalla näkyy arvioitu altaan laajuus (läpinäkyvä alue) sekä
patokohtaa merkitsevä ympyrä.
Tulvavirtaaman vähennys tarkoittaa kuinka monta prosenttia Q₂₀-tulvahuipun tilavuudesta allas pystyy varastoimaan.
Jos paikka sijaitsee peltoalueella, allastus on suunniteltava niin ettei pellon kuivatus heikkene (esim. padossa säätöpato).
Arvio on suuntaa-antava — tarkempi suunnittelu vaatii maastotutkimuksen.
Tulvavirtaaman vähennys tarkoittaa kuinka monta prosenttia Q₂₀-tulvahuipun tilavuudesta allas pystyy varastoimaan.
Jos paikka sijaitsee peltoalueella, allastus on suunniteltava niin ettei pellon kuivatus heikkene (esim. padossa säätöpato).
Arvio on suuntaa-antava — tarkempi suunnittelu vaatii maastotutkimuksen.
Kuivatusanalyysi
0.3 m1.5 m
Analysoidaan...
Kuivavara = pellonpinta − uomanpohja (korkeusmalli − syvyysoletus)
● Riittävä ≥ 1.2 m — täyttää SFS-suunnittelunormin
● Marginaalinen 0.6–1.2 m — alle normin, hyötyisi parantamisesta
● Riittämätön < 0.6 m — pohjavesi lähellä pintaa
Lähde: Maankuivatuksen ja kastelunsuunnittelu (SFS). Syvyysoletus = oletettava ojan syvyys maanpinnasta.
● Riittävä ≥ 1.2 m — täyttää SFS-suunnittelunormin
● Marginaalinen 0.6–1.2 m — alle normin, hyötyisi parantamisesta
● Riittämätön < 0.6 m — pohjavesi lähellä pintaa
Lähde: Maankuivatuksen ja kastelunsuunnittelu (SFS). Syvyysoletus = oletettava ojan syvyys maanpinnasta.