Ojitusopas

Opastettu tuki ojitusasioissa – vesilaki käytännössä

← ojat.fi
Aloitus
Vesilain 5 luku – ojituksen keskeisimmät pykälät
VesiL 5:1 Ojittamisoikeus. Maanomistajalla on oikeus ojittaa maataan edellyttäen, ettei siitä aiheudu haittaa naapurikiinteistöille tai vesistölle enemmän kuin on tarpeen.
VesiL 5:4 Ojitustoimitus. Maanomistaja, LVV tai kunta voi hakea ojitustoimitusta Lupa- ja valvontavirastolta (LVV), kun ojituksessa on useampia osapuolia tai erimielisyyttä. LVV:n toimitsinsinööri ratkaisee oikeudet, velvollisuudet ja kustannusjaon.
VesiL 5:6 Riidanratkaisu. Jos ojituksesta aiheutuvan vahingon tai hyödyn osapuolia on enintään kaksi, riidan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kolmesta osapuolesta lähtien tarvitaan ojitustoimitus.
VesiL 5:7 Yhteinen ojitus. Jos ojitus hyödyttää useamman kuin yhden kiinteistön omistajaa, ojitus voidaan toteuttaa yhteisesti. Osakkaat voivat perustaa ojitusyhtiön (VesiL 5:8) tai toimia vapaamuotoisella sopimuksella.
VesiL 5:8 Ojitusyhtiö. Yhteistä ojaa varten voidaan perustaa ojitusyhtiö. Yhtiö pitää yhtiökokouksia, valitsee johtokylästä ja vastaa ojan kunnossapidosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksellä osakeyhtiölain periaatteilla.
VesiL 5:12 Kunnossapitovelvollisuus. Ojan omistaja tai ojituksesta hyötyvä on velvollinen pitämään ojan kunnossa siten, ettei siitä aiheudu naapureille tai vesistölle haittaa. Laiminlyönnistä voi seurata velvoite korjata oja.
VesiL 5:13 Ojitusilmoitus. Ennen ojitustyön aloittamista on tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle (LVV), jos oja johtaa vesistöön, on yli 500 m pitkä tai kuivatusala on yli 1 ha. Ilmoitus tehdään vähintään 60 vrk ennen töiden alkua.
Finlex: VesiL 5 luku Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (587/2011). Pykälänumeroinnit viittaavat voimassaolevaan lakiin.